Avoin kirje Tampereen kaupungin viheryksikölle
Minulla ei ole omaa pihaa, jossa haahuilla aurinkoisena kevätpäivänä tai istua varjossa kesällä. Kaupungin puistot ovat minun ja monen muun yhteinen piha. Niissä voimme hihkua lehtien silmuja, haistaa vastaleikatun nurmikon ja ihmetellä, että mikä kukka se tuokin on.
Teidän työnne ansiosta voin nauttia luonnosta kaupungin keskellä ja iloita puista ja pensaista omistamatta niitä. Kiitos kun saatte hymyn kasvoilleni varhaisesta keväästä alkusyksyyn. Olette neroja valitsemaan lajikkeet niin, että aina jokin on parhaimmillaan.
Kiitos erityisesti Kiovan puiston kukkapenkistä, jonka keskellä voi kävellä, ja kaikista kastanjapuista, uusista ja vanhoista.