Yhdeksän yhdeksänkymmentä

Biohajoava muovi ei ole ympäristöystävällinen ratkaisu kauniista nimestään huolimatta, päinvastoin. Tiesitkö, että biohajoavan muovin valmistus ja hävittäminen tuottaa enemmän ilmastopäästöjä kuin tavallisen muovin?

Biohajoavaa muovia voi valmistaa sekä fossiilisista että kasviperäisistä raaka-aineista, yhdessä tai erikseen. Valtaosassa Suomessa myytävistä biohajoavista muovikasseista on tehty käyttämällä maissitärkkelystä ja hiiltä yhdessä. Kokonaan kasviperäisiin raaka-aineisiin siirtyminen ei kuitenkaan edes korjaisi ongelmaa, sillä näin tehty muovi ei ole ilmastopäästöiltään fossiilista muovia parempaa. Kasviperäisen muovin tekemiseen kuluu runsaasti energiaa kasvin viljelystä materiaalin muokkaamiseen. Viljely myös vie pois arvokasta maata ruuantuotannolta, tai metsiltä, jotka sitovat itseensä hiilidioksidia.

Itse biohajoaminenkin on ehkä ennemminkin haitta kuin hyöty. Myös biohajoavasta muovista vapautuu hiilidioksidia ja metaania, kun se hajoaa (samoin kuin "tavallinen" muovi vapauttaa hiilidioksidia, kun se poltetaan). Kunnolliseen hajottamiseen tarvitaan tehokas kompostori. Biohajoava muovi ei siis suinkaan katoa, jos se päätyy kaatopaikalle tai luontoon. Huonoissa olosuhteissa se vain alkaa mädäntyä ja erittää metaania.
Ja kun biomuovi sitten lopulta hajoaa, myös se hajoaa mikromuoveiksi.

Useimmiten biohajoava muovi tulee vastaan muovipusseissa, ja siksi suurin osa keskusteluista ja vertailuista koskeekin biohajoavia muovipusseja. Ne ovatkin kauniin vertailukelpoisia, ja pussin valinta tulee arjessa usein vastaan. Täsmällisiä lukuja on mahdoton antaa, koska biohajoavaa muovia ja sen vaihtoehtoja tuotetaan monin eri tavoin. Tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi se, miten pussin tekemiseen käytetty sähkö on tuotettu, ja miten biomuovin raaka-aineena käytetty kasvi on viljelty ja kerätty. Alla oleva Suomen Ympäristökeskuksen kuvaaja antaa kuitenkin hyvän käsityksen suuruusluokasta (koko tutkimus täällä).

Sadasta biohajoavasta muovipussista syntyy siis ilmastopäästöjä 4-6 kiloa, jossa todennäköisin arvo on merkitty poikkiviivalla eli se on noin 4,7 kiloa. Kuvaajasta näkee hyvin, että vaikka eri materiaalien tarkat arvot ovat epävarmoja, niin biohajoava muovi on selvästi kärjessä. (Puuvillakassin kohdalla iso arviointia vaikkeuttava tekijä on se, montako kertaa samaa kassia käytetää.)

Isommassa kuvassa muovipussi on pieni juttu, mutta biohajoava muovi kuvastaa ikävästi luontoon viittaavien sanojen hämäävyyttä. Viikonloppuna uutisissa kerrottiin Metsä Groupin suunnittelemasta tehtaasta, jossa tehdään biotuotteita. Tässä yhteydessä biotuote tarkoittaa käsittääkseni mitä tahansa tuotetta, jonka pääraaka-aine puukuitu. Eikö kuulostakin ekologisuuden airuelta, ihan erilaiselta laitokselta kuin sellutehdas? Ikävintä biohajoavan muovin kanssa on, jos päädytään käyttämään turhia pakkausmateriaaleja, kun on syntynyt se mielikuva, että biohajoavan muovin kanssa ei tarvitse surra.

Oletko hyvää tarkoittaen tuhlannut rahojasi kaupan biojätepusseihin? Katso täältä ohje, miten teet biojätepussin sanomalehdestä. Kannattaa myös ottaa hyötykäyttöön esimerkiksi tyhjät ohuehkot kartonkipakkaukset ja jauhopussit ynnä muut (valitettavan harvinaiset) ikkunattomat paperipussit.