Ekobloggarin tunnustuksia
Kirjoittelen tänne kaikenlaisista pienistä arkisista ekoteoista. Siinä tulee joskus vähän tekopyhä olo. Kirjoitan nimittäin vain niistä asioista, joita teen hyvin. Tai joita teen joskus hyvin. Ja sepä kai se on blogin olemus tavallisesti. Ei muotibloggarikaan ota kuvia siitä päivästä, jonka vietti vanhassa tahraisessa t-paidassa seinää maalaten. Tai ei yleensä ota, mutta ehkä se tekisi hyvää.
On muutamia yhden ihmisen mittakaavassa isoja asioita, joissa epäonnistun jatkuvasti. Lentomatkustan, luultavasti enemmän kuin useimmat. Lennän työni takia välillä ja olen käynyt lomareissuilla, esimerkiksi viime vuonna kahdesti. Eli kun märehdin voinko ostaa muoviputkilossa tulevan eye linerin, teen niin lentokoneessa Atlantin yllä. Tänä vuonna en ole ajatellut lentää mihinkään lomalle, mutta se johtuu oikeasti matkakuumeen hämmentävästä katoamisesta, ei epäitsekkäästä rakkaudesta luontoon. Ja se työ itsessään, se ei ole mikään cool vihreä duuni. Mikä voi olla yksi syy siihen, että minulla on tämä blogi, se että haluan toteuttaa tätä puolta itsestäni.
Poltan tupakkaa. En joka päivä, en joka viikko, mutta istuttakaa minut pubiin ja laittakaa käteeni olut, niin näette. Minulla ei ole autoa ja katselen ylimielisesti ympärilleni aamuruuhkassa, mutta olen aina onnellinen, jos saan kavereiltani johonkin kyydin. Vaikka he joutuisivat takiani kiertämään. Syön joskus lihaa ja juustoa, usein riisiä, enkä ole vielä oikein edes miettinyt muun ruuantuotannon vaikutuksia.
Enkä tarkoita, että pienet asiat olisivat jatkuvasti kunnossa. Olen kirjoittanut paljon zero wastesta, mutta syön esimerkiksi muovirasioissa tulevaa take away -ruokaa kohtalaisen usein. Olin hetken pettynyt, kun luin että Nollahukka-blogia kirjoittavalta Otsolta julkaistaan ensimmäinen suomalainen zero waste -kirja. Olin ajatellut, että ehkä kirjoittaisin sen kirjan itse. Sitten minulle selvisi, että hän on luopunut sipseistä niiden pakkauksen takia.
[tauko dramaattisen vaikutuksen aikaan saamiseksi]
Sain rauhan: hänen se kirja piti kirjoittaa, ei minun. En ole siellä vuoden roskat lasipurkissa -liigassa mukana. Jopa asiat, joista olen kirjoittanut, eivät mene aina ihan niin. En esimerkiksi ole ostanut kahvia Mokkamestareilta useampaan kuukauteen, on vain ollut helppo ostaa se tavallisesta ruokakaupasta, jossa joka tapauksessa käyn.
Melko varmasti tästä unohtui vielä jotakin tärkeää.