Iloisen pojan suklaata
Kirjoitan taas suklaasta, enkä edes häpeä. Kahviasiaakin meinaa pullahdella taas mielen perukoilla.
Kävin viime viikolla Iloisen pojan kauppa-autolla (sööttiä!), enkä osannut olla ostamatta houkuttelevaa suklaalevyä, vaikka paketti rapsahteli muovisesti päälipaperin alta. Ette usko kuinka iloisesti sydämeni hypähti, kun pakettia avatessa paperin sisältä paljastuikin vain toinen paperi ja herkullista tummaa suklaata! Tässä on kaakaota 54 %, joka sopii juuri minun makunystyröilleni. Syön sitä tässä kirjoittaessani. Ei muuten mutta inspiraatio katsokaas.
Suklaan puolesta asiat ovat muutenkin todella hyvin, jos haluaa välttää pakkausjätettä. Kultasuklaan herkkuja myydään ainakin Prismoissa irtomyynnissä. Suosikkini niistä ovat klassiset tummasuklaa ja pähkinäsuklaa, vaikka ulkonäön puolesta tekee mieli kantaa pala marmoriminttusuklaata kotiin. Punnitse ja säästässä on puolestaan Dammenbergin suklaita, joista kaakorouheella päällystetty on yksiselitteisesti paras. Hintaa kuitenkin on näillä kaikilla, joten hyvä totuttautua ajatukseen "laatua ei määrää".