Kirppistelykin on shoppailua – ja tarkoitan tätä pahalla

Kirppisten kiertely on jo kauan ollut suosikkijuttujani. Kirppikset ovat jostain syystä rentouttaneet ja ilostuttaneet minua enemmän, kuin mitkään hieronnat tai elokuvat tai ravintola-ateriat tai mitä nyt kukakin tekee (tai haaveilee tekevänsä), viettääkseen maailman parhaan vapaapäivän tai -vartin. Mikä sai alkunsa köyhyydestä vaihtuikin hauskaksi harrastukseksi ja arvovalinnaksi.

Kirppistely on kuitenkin paljastanut myös kielteisiä puoliaan. Sillä sekin on kaikesta huolimatta tavaroiden haalimista, ja pitää ajatukset kiinni tavaroiden haalimisessa. Olen ajatellut paljon ostamista ilmiönä, onhan minulla jopa tägi "ostaminen". Esimerkiksi, miten ostaminen liittyy identiteettiin, ja miten ostolakko voisi auttaa meitä ymmärtämään omia syitämme hankkia tavaraa (täällä ja täällä). Pikku hiljaa minulle on tullut selväksi, että ostaminen, myös kirppiksiltä ostaminen, on taas yksi asia, joka on harhauttanut minua ajattelemasta isoja kysymyksiä, käymästä tärkeitä keskusteluita, ja tuntemasta kaikenlaisia tunteita (muita onnistuneimpia harhautuksia ovat olleet televisio ja työt).

Tämän henkistyneisyyden lisäksi olen tajunnut myös, että vääränlaisella kirppisostelulla tuen vääränlaista käyttäytymistä. Ärsyynnyn siihen valtavaan määrään tavaroita, lähinnä vaatteita, jotka päätyvät sinne uusina tai lähes uusina. Usein näkee kokonaisia pöytiä täynnä uutta. Kuinka vähän kunnioitammekaan niitä materiaaleja, joita näihin tavaroihin on tuhlattu, ja niitä ihmisiä, jotka ne ovat valmistaneet! Ehkä olen herkistynyt, mutta huomaan tätä jatkuvasti enemmän kaikkialla. Ihan vähin mahdollinen, mitä kaikkien pitäisi tehdä, on palauttaa kotona sopimattomaksi huomatut vaatteet kauppaan! Tietysti näistä pöydistä olen myös löytänyt kiinnostavia juttuja... Mutta jos ostan niistä, myyjä ottaa pennoseni ja juoksee niiden kanssa kadun toiselle puolelle ostamaan paidan, jota oikeastaan halveksii jo kassalla, mutta hankkii sen silti.

Käytettynä ostamista en tietenkään aio lopettaa. Tarkoitus on olla harkitsevaisempi siinäkin ja panostaa laatuun.