Askelia kohti yksinkertaista elämää monimutkaisessa maailmassa
Ikävä ajatella, että minulla olisi voinut olla paljonkin uusia lukijoita kiinnostavan Nextiili-vierailun jälkeen, mutta jätin blogini tyhjilleen kuukaudeksi. Elämä on ollut niin sanotusti täyttä, osittain hauskoista syistä, kuten vappu, osittain rasittavista syistä, kuten liiat työt. En sano, että viimeinen kuukausi olisi ollut aikataulutettu ääriään myöten täyteen, mutta pääni on ollut.
Hyvää vuotta 2017 rakkaat tutut ja tuntemattomat! Joulun ja uuden vuoden välinen aika on tavannut olla yksi pitkä sunnuntai. Kaiken tuon ylimääräisen ajan ympäröimänä ajatukseni ovat hiljaa lipuneet kertaamaan kulunutta vuotta ja miettimään muutoksia seuraavalle vuodelle. Tänä vuonna olen työllistänyt itseni välipäivinä, joten joulun ja uuden vuoden välinen aika muistutti
Pysähdy. Hengitä sisään hyasintin tuoksua. Hengitä ulos. Hengitä sisään. Hengitä ulos. Jatka omaan tahtiin. Anteeksi, että olen kadonnut internetistä. En tiedä, mihin aika on mennyt. En ole kuukauteen katsonut televisiota (eli Netflixiä yms.), minkä nyt äkkiseltään laskettuna pitäisi säästää minulta ainakin kymmenen tuntia viikossa muuhun. Enkä ole juuri kokkaillut tai
Huomaan selvästi, kuinka hyvää minulle tekee oleilla kesällä ulkona luonnon keskellä. Tuntuu onnelliselta ja rauhalliselta. Jos oikein hipiksi uskaltaa tässä heittäytyä, niin voisi jopa sanoa että tunnen olevani osa luontoa. Sitten tulee syksy ja talvi ja ulkona oleminen muuttuu pakolliseksi pahaksi matkalla sisätilasta toiseen. Kun kylmenee, ulkona ei voi vain
Yksi tämän viikon minimalismihaasteista oli tutkailla päivittäisiä tapoja. Olen käyttänyt paljon ajatteluaikaa niiden miettimiseen viimeisen vuoden kuluessa, erityisesti aamurutiinieni parantamiseen. Tuskin kukaan hyvinvointiblogeja/-lehtiä/-vlogeja/-muita seuraava on voinut onnistua sulkemaan silmänsä ja korvansa päivittäisten tapojen merkitykseltä. Oletteko muuten huomanneet, että pelkkä asiasta lukeminen saa aikaan seesteisen olotilan? Mitä tästä