Askelia kohti yksinkertaista elämää monimutkaisessa maailmassa
Vuoden vaihde ja sen tienoille mahdollisesti osuvat vapaapäivät ovat loistavia hetkiä palautella mieleen kuluneen vuoden hauskoja hetkiä ja opettavaisia kokemuksia, sekä miettiä tavoitteita uudelle vuodelle. Tavoitteilla en muuten välttämättä tarkoita perinteisiä uuden vuoden lupauksia linjalla "aion lopettaa tupakoinnin", vaan se voi olla vaikka "järjestän enemmän aikaa rakkaalle
Minimalismihaasteessa aletaan olla loppupuolella ja totta puhuakseni uutuuden viehätys on kadonnut. Se on surullista, sillä oikeasti välitän näistä asioista, mutta jotenkin tästäkin on onnistunut tulemaan yksi asia lisää työlistalla. Tarkemmin sanottuna monina päivinä siitä on tullut yksi asia lisää työlistalla. Toisina päivinä, niinä joina fiilis on muutenkin kohdillaan, haaste tuo
Yksi tämän viikon minimalismihaasteista oli tutkailla päivittäisiä tapoja. Olen käyttänyt paljon ajatteluaikaa niiden miettimiseen viimeisen vuoden kuluessa, erityisesti aamurutiinieni parantamiseen. Tuskin kukaan hyvinvointiblogeja/-lehtiä/-vlogeja/-muita seuraava on voinut onnistua sulkemaan silmänsä ja korvansa päivittäisten tapojen merkitykseltä. Oletteko muuten huomanneet, että pelkkä asiasta lukeminen saa aikaan seesteisen olotilan? Mitä tästä
Torstai ja eilinen menivät niin siivillä, ettei minimalismihaasteelle tai kirjoittamiselle löytynyt riittävää aikaa ja energiaa. Ehkä siinä taas yksi kannuste ottaa tämä haaste tosissaan. Perjantai puuttuu uudesta suunnitelmasta, koska mitään erityistä en tehnyt. Tänään! Jätin koko päivän suunnittelematta. Tuntuu mahtavalta!
Minimalismihaasteen viidentenä päivänä haastoin itseni olemaan lukematta sähköposteja tai olemaan käyttämättä mitään sosiaalista mediaa ennen lounasta. Ensin vähän taustatietoja. Some ei ole tässä ongelma, voisin helposti olla viikkoja ilman, jos vain kirjoittaisin asiaankuuluvat statuspäivitykset ynnä muut, jotta kaverit tietäisivät ottaa muulla tavalla yhteyttä. Mutta olen työpaikassa, jossa sähköposti on tärkeä