Askelia kohti yksinkertaista elämää monimutkaisessa maailmassa
Lautasen ääreen pysähtyminen on saanut minut hämmentymään siinä lepäävien ainesosien määrästä (varsinkin kun syön lounasbuffetissa) ja sitä kautta siitä työstä ja luonnonvaroista, joita annokseen on mennyt.
Epäonnistumistilitykset jatkuvat. Lisäisinkö tunnisteen "anti-inspiraatio"? Jos (sosiaalisesta) mediasta saa sen kuvan, että kaikilla muilla onnistuu aina kaikki, niin täydennän tässä siihen kuvaan muutaman huonosti sekoitetun värin. Palasaippuasta nestesaippuaksi Palasaippuoilla on paljon etuja, mutta joissakin tilanteissa nestesaippua on kätevää. Vieraatkin tuntuvat tykkäävän nestemäisestä käsisaippuasta enemmän, tai ainakin olevan tottuneempia
Erityisesti näin joulun alla tulee se olo, että kaikki muut ovat jotain DIY-kuningattaria. On mahtavaa, että itse tehty on arvossaan, mutta joskus peukalo voi olla keskellä kämmentä, aika kortilla ja huonommuuden tunne lähes väistämätön. Myös juhlakauden ulkopuolella voi saada sen vaikutelman, että elääkseen jätteettömämpää elämää pitäisi pystyä tekemään itse kaikki
Juuri kun viime tekstissä varoitin, että nyt vähenee nollahukkapostailu, niin nyt on pakko... Mutta en sanonutkaan, että se loppuisi. Kävin tänään Kampin Punnitse ja Säästässä ja siellä oli mausteita, niin paljon mausteita! Aiemmin olen bongannut Tampereen Tullintorilta savupaprikaa ja kurkumaa. Ovatko mausteet levinneet jo muihinkin pisteisiin? Jos eivät, niin toivottavasti
Pitäisikö chili sin carnen nimi olla pelkkä chili? Vaatimattoman kuuloisista ainesosista syntyy uskomattoman herkullinen pata. Laakerinlehdet takaisin Suomeen ja ulkomaille! Chili sin carne (neljä pientä annosta) 1,5 dl kuivattuja härkäpapuja 1 sipuli 3 porkkanaa 7 tuoretta tomaattia tai 800 g tomaattimurskaa rypsi- tai oliiviöljyä suolaa 1 1/2 kuivattua