Uusi ystävä blogimaailmassa
Reilu vuosi sitten, kun aloin ensimmäisen kerran uppoutua zero waste -maailmaan, kirjoitin myös tänne vinkin muutamasta blogista. Olen saanut niistä paljon apua alkumatkalle. Trash is for Tossers oli se, josta ylipäätänsä opin, että tällaistakin joku tekee. Zero Waste Home puolestaan vei minut Bea Johnsonin samannimisen kirjan äärelle. Se on hyvin vaikuttava, niin vaikuttava, että ajattelin lukea sen kohta uudestaan. (Onnistuin ostamaan sen käytettynä viime syksynä.)
Vähättelemättä edellä mainittuja uusi blogisuosikki on silti löytynyt: Litterless. Sitä pitää chicagolainen Celia, ja hän vain ihan yksinkertaisesti kirjoittaa todella hyvin. En ehkä saa blogia lukemalla hirveästi uutta tietoa tai vinkkejä, mutta sitä on älyttömän mukava lukea. Niin kuin kirjettä ystävältä, joka ajattelee samanlaisia asioita kuin itse. Pidän myös siitä, että Celian ajatusmallit aiheesta eivät ole liian yksioikoisia. Hän ei esimerkiksi esittele tuottamansa roskan määrää ylpeänä minimaalisessa lasipurkissa, koska se symbolisesti jättää huomioimatta kaiken näkymättömän ja ennen kaupan hyllyyn saapumista tapahtuneen luonnonvarjojen käytön.
Vaikkakin minun on myönnettävä, että juuri ne lasipurkit aluksi tekivät vaikutuksen.
Aina välillä myös tulee Litterlessinkin kanssa ahaa-elämys. Esimerkiksi jonkin aikaa sitten vasta sen avulla tajusin, että ne ravintolassa lähes poikkeuksetta eteen saadut paperilautasliinat voi sujauttaa taskuun ja viedä kotiin biojätteeseen. Seuraavaksi olisi kiva paneutua johonkin zero waste -blogiin jenkkilän ulkopuolelta. Kielitaito tietyisti rajoittaa. Osaako joku suositella?
Kuvassa on kuivattuja mustaherukanlehtiä. Litterless on houkutellut minut juomaan enemmän teetä ja haudukkeita.